Kutosen (Rok) blogi : Kutosen (Rok) blogi

Leirikoulun ohjelma

2008-08-17T11:36:03Z

MATKAOHJELMA��

20.8.08 Keskiviikko

klo 7.00 Kokoontuminen koululle ja l�ht� Vuosnaisiin

klo 12.45�Lounas Vuosnaisissa, ravintola Boris&Maris

klo 14.00 Saaristolautta Vuosnaisista �vaan

klo 14.35�Saapuminen Br�nd�n saarelle �vaan, 20 km ajomatka Lilla Hummelholmiin

klo 15.10�Saaristolautta Br�nd�st� Kumlingen saarelle

klo 16.15�Saapuminen Kumlingen saarelle. Majoittuminen Remmarinan m�kkikyl�ss� 6-hengen y�pymism�keiss�.

klo 17.00�P�iv�llinen�

klo 18.00�Opastettu kahden tunnin kiertoajelu Kumlingenin saarella. Kierroksen�aikana luokka saa tietoa mm saaren luonnosta ja elinkeinoista,

k�ynti my�s saaren kauniissa kirkossa.�

klo 21.00�Iltapala�ja�y�pyminen

21.8.08 Torstai

Aamiainen majapaikassa

klo 09.05�Saaristolautta Kumlingesta Hummelvikiin

klo 10.20�Saapuminen V�rd�n saarelle Hummelvikiin.

Opas vastassa satamassa. 4� tunnin opastettu kiertoajelu, jonka aikana tutustumiset Kastelholman linnaan,

Jan Karlsg�rdenin ulkoilmamuseoon ja Vita Bj�rn vankilamuseoon�

klo 13.00 Lounas Jan Karlsg�rdenilla

klo 13.30�Opintok�ynti Chipsin perunalastutehtaalla Saltvikin kunnassa

klo 14.20�Opastus p��ttyy Kastelholman linnan alueeseen

klo 14.45�Majoittuminen Maarianhaminassa vieraskoti Kronanissa.Vapaa-aikaa

klo 18.00�P�iv�llinen hotelli Cikadan ravintolassa.Vapaa-aikaa

klo 21.00 Iltapala majapaikassa ja y�pyminen

22.8.08 Perjantai

Aamiainen

klo 09.00�Opastettu kiertoajelu Maarianhaminassa sis�lt�en vierailut

museolaiva Pommernilla ja Merenkulkumuseossa

klo 12.00�Kiertoajelu p��ttyy.Vapaa-aikaa Maarianhaminassa

klo 14.25�Viking Isabella l�htee Maarianhaminasta Turkuun

klo 15.00�Ruokailu laivalla seisovasta p�yd�st�

klo 19.50�Laiva saapuu Turkuun

Paluu koululle noin klo 23.00.

��

Leirikoulup�iv�kirja

2008-08-17T12:44:36Z

Leirikoulup�iv�kirjan t�ytt�ohjeet.

Aloita p�iv�kirjan pit�minen jo kotona tiistaina 19.8.2008. Milt� retkelle l�ht� tuntuu? Kuinka valmistudut?

Tee vihkoon p�iv�kirjamerkinn�t jokaisena retkip�iv�n�. Kirjoita vihkoosi kertomus p�iv�n tapahtumista. Mit� n�it? Mit� koit? Mist� pidit ja miksi? jne.

Omat mielipiteet ovat sallittuja ja toivottavia.

Kuvita kertomuksesi. Voit my�s ker�t� matkalta esitteit�, kortteja, sanomalehtileikkeit� ja llimata ne vihkoosi osaksi kertomustasi.

Otsikoi jokaisen p�iv�n kertomus ja merkitse p�iv�ys.

P�iv�kirja p��ttyy lauantaihin 23.8. Kerro mk� j�i parhaiten mieleesi. Kuvaile viel� kerran tunnelmiasi. Kokoa ajatuksesi matkasta.

Muista huolellisuus ja siisteys.

Maarianhamina

2008-08-21T18:01:20Z

T�n��n vierailimme mm. Kastelholman linnassa ja Taffelin tehtaassa! Jokainen sai sipsej� ja lippiksen. P��simme viimein my�s shoppailemaan Maarianhaminaan. Nyt (klo 19) meill� on kuvista Tuijan johdolla. Saamme ehk� valvoa 23 asti! Kaikki on sujunut hienosti vaikka v�h�n v�sytt��kin. Huomiseen! (ei oo yht��n ik�v�;) ) Kutoset

Maarianhamina

2008-08-27T09:11:52Z

Olimme Maarianhaminassa toisen y�n. Menimme melkein heti kun olimme k�yneet vieraskoti Kronanissa Maarianhaminan kaupunkiin shoppailemaan. Sen j�lkeen menimme ravintolaan ja�s�imme siell�. Menimme sen j�lkeen takaisin vieraskotiin Kronaniin. Aamulla menimme joskus 10 aikaan laivamuseoon. Laivamuseon vieress� oli purjealus Pommern. K�vimme my�s siin�. K�vimme Pommern-aluksen hyteiss� ja katsoimme my�s filmin joka kesti noin tunnin. Pommern alus oli aikas iso ja siin� oli ollut joskus miehist�� ainakin 26. Laiva oli 106 m pitk� ja 13,4 m leve�, sen syv�ys on v�h�n p��lle 7m. Pommern aluksen j�lkeen menimme shoppailemaan Maarianhaminan keskustaan uudestaan v�h�n pidemm�ksi aikaa. Olimme kaupungilla�noin 2h ja kaikki ehti ostella mit� haluaa. Koska laivalta ei�saa kuin karkkia, oli viisasta ostaa Maarianhaminasta kaikki tuliaiset ja muut. L�hdimme Maarianhaminan satamaan odottamaan Viking Isabellaa, minne ty�nn�mme bussimme. Raskaan ty�n j�lkeen laiva l�htee ja menemme laivaan, ja sovimme ajat jolloin n�emme toisemme yhdess� aulassa. V�h�n ajan p��st� olemme jo Turussa eik� Maarianhaminassa.

Kastelholma

2008-08-27T09:36:06Z

Kastelholman linnan rakenne ja ulkoasu.

Kastelholman linna muodostuu p��linnasta ja sen pohjoispuolella sijaitsevasta esilinnasta. Esilinna on noin kaksi kertaa p��linnan levyinen. P��linnan mitat ovat noin 30 x 20 metri�, esilinnan noin 45 x 25 metri�. Linna perustettiin alkujaan saarelle (n. 1,7 hehtaaria), jonka rantalinjan ulkopuolella linnaa kiersi kaksi tai kolme paalurivi�. Linnan erottuvin osa on korkea Kuuritorni, joka seisoo linnan keskell�. Kuuritornissa sijaitsee my�s esilinnaan johtava portti. Aikoinaan portin ulkopuolella on luultavasti sijainnut laskusilta. P��linnassa sijaitsee lis�ksi kolmikerroksinen siipirakennus, ns. palatsi. Linnassa on ollut my�s kappeli, mutta sen sijainti ei ole en�� tiedossa.

Kastelholman linnan loistoaika oli 1400-luvulla ja 1500-luvulla.�

1600-luvun lopulta l�htien linnaa k�ytettiin vain vankilana. Linna paloi viimeisen kerran vuonna 1745 ja se hyl�ttiin vankilana lopullisesti 1770-luvulla, jolloin linnan kivi� k�ytettiin Vita Bj�rnin vankilan rakentamiseen.�

Linnassa ovat viihtyneet monet historian merkkihahmoista, kuten Kustaa Vaasa ja Kustaa II Aadolf. Sodat ja tulipalot aiheuttivat vuosisatojen saatossa linnalle merkitt�v�� vahinkoa, ja restauroinnit aloitettiin 1890-luvulla. Linnassa j�rjestet��n nykyisin perinteisi� linnan historiaan tutustuttavia

kiertok�yntej�, sek� mielenkiintoinen kummituskierros.

Linnan l�heisyydess� sijaitsee my�s ulkomuseoalue Jan Karlsg�rden, jossa esitell��n alueen vanhaa talonpoikaiskulttuuria sek� vankilamuseo Vita Bj�rn.

��Olimme Ahvenanmaalla toista p�iv�� kun k�vimme Kastelholman linnassa, katselimme hienoa ty�t� joka oli tehty huolella. Saimme pit�� my�s vanhoja hattuja.

Meille esiteltiin vanhoja vankityrmi� ja muutenkin koko linnaa. Opas kertoi meille vankityrm�st� jossa oli ollut �noitia�. Linnassa kummittelee �isin. Haamun nimi on Katariina Jagellonica.

Vita Bj�rn

Kruununvankila Vita Bj�rn valmistui ja otettiin k�ytt��n vuonna 1784. Vita Bj�rni� k�ytettiin vankilana l�hes 200 vuoden ajan, aina vuoteen 1975 saakka.

Rakennuksen toinen puoli toimi vanginvartijan ja h�nen perheens� asuntona ja toinen puoli oli jaettu eri vankihuoneisiin. Alunperin vankihuoneita oli ainoastaan kolme. Pohjoisp��dyn kaksi huonetta rakennettiin vuonna 1839. Rakennus entis�itiin huolellisesti 1980-luvun alkupuolella. Materiaali- ja v�rivalinnoissa on s�ilytetty alkuper�ist� ulkon�k��. Entis�intit�iden j�lkeen rakennus avattiin yleis�lle vuonna 1985 ja se oli maan ensimm�inen yleinen vankilamuseo. Vankilapuolen n�yttely esittelee�vankeinhoitoa 1700-luvun lopulta aina 1950-luvulle.��

Jan Karlsg�rden

Jan Karlsg�rden on Kastelholmassa sijaitseva ulkoilmamuseo, jossa kuvataan 1800-luvun talonpoikien el�m��. Se on koottu muualta tuoduista rakennuksista. Jan Karlsg�rden rakennukset ovat koottu eri puolilta Ahvenanmaata. Museo ei ole kokonainen alkuper�inen maatila, mutta rakennuksista on yritetty luoda tyypillinen Ahvenanmaalainen talokokonaisuus. Useimmat talot ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Jan Karlsg�rdenissa on my�s ravintola, jossa k�vimme sy�m�ss�.

Bomarsundin linnoituksilla

2008-08-27T10:03:31Z

K�vimme leirikoulussa Bomarsundin linnoituksilla.

Bomarsundin linnoitus rakennettiin 1832�1854 Ahvenanmaalle Sundin kuntaan. Ven�j�n keisarikunta tarkoitti sen Ahvenanmaalle sijoitettavien joukkojen tukikohdaksi.Brittil�iset ja ranskalaiset joukot hy�kk�siv�t linnoitukseen vuonna 1854 Krimin sodassa. Puolustajia linnoituksessa oli noin 2�200, (joukossa suomalaisia tarkka-ampujia) ja hy�kk��ji� oli noin 12�000. Nelj�n p�iv�n taisteluiden j�lkeen linnoitus antautui.My�hemmin linnoitus tuhottiin, koska brittil�isten etujen mukaista oli est�� ven�l�isten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 p��tt�neeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin m��r�ys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa. Linnan rauniot ovat edelleen matkailukohde. Bomarsundin voiton kunniaksi nimettiin Britanniassa avattu kaivos Bomarsundiksi. Paikkakunta tunnetaan viel�kin samalla nimell�.�

P�iv�kirjamerkint�mme Bomarsundin linnoituksista:

Bomarsund oli ollut Ven�l�isten vallassa. Mutta se r�j�ytettiin kun ruotsalaiset eiv�t huolineet sit�. Nykyisin linnoituksella voi k�yd� katsomassa sen raunioita.�Rauniot sijaitsevat Sundin kunnassa Ahvenanmaalla.

Linnoituksen halkaisija oli 300 m. Linnoitukseen kuului muunmuassa kirkko ja nelj�toista puolustuslinnaa, joista vain kolme valmistui. Hevosenkeng�n muotoisessa osassa asuivat kaikki ylemm�t herrat. Esimerkiksi komentajat.

Leirikoulumme

2008-08-27T10:12:12Z

�

Menimme bussiin koulun pihasta, odottavin mielin. Kaikki varmasti j�nnittiv�t tulevaa reissua, niin ett� vatsa meni sekaisin. Ensimm�inen lautta kulki Turusta Vuosnaisiin. Vuosnaisissa k�vimme sy�m�ss� Boris & Mariz nimisess� �ravintolassa�. Siit� jatkoimme matkaa viel� ainakin kahdella botskilla. Kun saavuimme Kumlingen saarelle y�vyimme Kumlingen m�kkikyl�ss�. Kun olimme tutustuneet m�kkikyl��n l�hdimme kiertoajelulle Kumlingen saareen. Kiertoajelun aikana k�vimme Pyh�-Annan kirkossa, sitten katselimme kaikenlaisiapaikallisuuksia. Tiell� oli fasaanin poikasia ja fasaaneja.Kun palasimme m�kkikyl��n, huomasimme ett� meress� oli paljon meduusoita. Pyydystimme tietysti niit�. My�hemmin saunoimme ja uimme. S�imme viel� iltapalan ja menimme nukkumaan,�kaikki eiv�t kyll�k��n heti nukkuneet. J�Ensimm�inen aamu alkoi kun kaikki pakkasivat tavaroitaan ja veiv�t niit� bussiin. S�imme esim. muroja, leip�� ja jogurttia. Jotkut ker�siv�t tyrnimarjoja m�kkien vierest�.Bussiin p��simme joskus�yhdeks�n aikaan. Bussin tie vei botskiin. Botskimatka kesti yli tunnin. Botski saapui seuraavaan saareen, jonka nimi oli V�rdo. Kun saavuimme V�rdoon, kyytiin hypp�si mies, joka oli opas. Opas johdatti meid�t Bomarsundin raunioille. Seuraava kohde oli Kastelholman linna.Linnan l�hell� oli vankilamuseo, jonka nimi on Vitabj�rn. K�vimme sy�m�ss� Jan Karlsg�rden� nimisess� paikassa.Vankilamuseon ja ruokapaikan vieress� oli my�s ulkoilmamuseo, jonka nimi oli my�s Jan Karlsg�rden. Sielt� jatkoimme matkaa Taffel-tehtaalle, joka valmistaa my�s Oolannin-tuotteita. Menimme Maarianhaminaan, jossa y�vyimme toisen y�n. Paikka, jossa y�vyimme oli Vieraskoti Kronan. Kerkesimme shoppailemaan jonkin aikaa, jonka j�lkeen s�imme hotelli Cikadassa.Nukkumaan menimme sy�misen j�lkeen.�Viimeisen� aamuna kaikki olivat hyvin v�syneit� ja flunssakin oli tullut suurimmalle osalle.Kun olimme pakanneet bussiin kaikki tavarat l�hdimme kiertoajelulle Maarianhaminaan. K�vimme my�s Merimuseossa ja Pommern-nimisell� purjelaivalla. Laiva, jolla palasimme kotiin oli Viking Isabella. Kaikki olivat v�syneit� matkasta ja samalla my�s onnellisia ett� kaikki sujui hyvin!��

Viking Isabellalla

2008-08-28T08:24:08Z

Meid�n luokalla ei ollut hyttej�, vaan kokoonnuimme aina tunnin v�lein sopimallamme paikalla, joka oli buffetin edess�.

Sitten sai taas l�hte� kun kaikki olivat�paikalla ja kaikki oli laskettu. Kaikki mielest�ni�k�viv�t Tax freessa ostoksilla.�Suurin osa taisi ostaa karkkia. :D

V�lill� k�vimme seisovassa p�yd�ss� sy�m�ss�. Mutta koska kaikki olivat k�yneet sy�m�ss� v�lipalaa kun olimme maissa, emme sy�neet paljoakaan. Kannella otimme yhteiskuvan, jossa olivat kaikki oppilaat ja valvojat. Kuvan otti Ruotsalainen nainen. Laiva matka kesti kuusi ja puoli tuntia. Aika meni todella nopeasti ja matka hyvin kokonaisuudessaan. Ainakin meid�n mielest�mme.

Viking Linella ei ollut paljoa porukkaa. Osa luokkalaisistamme tutustui toisiin kuudesluokkalaisiin J�ms�st�.

Isabellasta on tullut l�nsirannikon viihteen ykk�sestradi ja suosittu ostospaikka. Olimme Tax freessa ja kokeilimme meikkej� k�siimme ja katselimme vaatteita, karkeista puhumattakaan.

Puoliv�liss� er�s meid�n luokan tytt� kaatui portaissa kahden pojan edess� ja nolostui siit� pahan kerran. Mutta ei siit� sen enemp��;). Matka onnistui hyvin eli kutakuinkin t�ydellisesti.

Taffel. The original snacks

2008-08-28T11:34:35Z

K�vimme leirikoulusta 21.8.08 Taffelin Chips tehtaalla. Astuttuamme sis��n, meid�t vietiin huoneeseen, jossa katsoimme videon jossa kerrottiin miten Taffelin sipsit valmistetaan. Sen j�lkeen saimme Taffelin lippikset, joita jouduimme k�ytt�m��n koko esitelyn ajan ettei hiuksia lennt�isi sipsien sekaan.

Koneet tekiv�t sispsej� koko ajan itsekseen. Saimme maistaa juuri tehtyj� sipsej� ja ne olivat paljon parempia kuin kaupassa olevat.

Valmistus.

Perunat viljell��n/pomitaan, karsitaan ja l�hetet��n ne Taffelin tehtaalle. Tehtaalla perunat pest��n ja kuoritaan. Sen j�lkeen ne pilkotaan valmistettavien sipsien muodon mukaisesti. Perunat paistetaan ja ne karsitaan hyv�laatuisista huonolaatuisiin sipseihin. Hyv�t lastut maustetaan ja pistet��n pusseihin. Pussit vied��n varastoon johon mahtuu yli puolitoista miljoonaa sipsipussia. Pussit toimitetaan kauppoihin viimeist��n kuukauden kuluttua varastoinnista. L�hdetty�mme tehtaalta saimme pit�� lippikset ja saimme mukaamme sipsipusseja.

Tuotteiden kulutus

Snacks-tuotteiden kulutus Suomessa on viel� varsin alhaisella tasolla verrattuna muihin pohjoismaihin sek� l�ntisen euroopan maihin. Suomalaiset sy�v�t snacksej� vuodessa noin 2,4 kiloa per henkil�, kun vastaava luku esim Ruotsissa tai Tanskassa on 3,5 sek� Norjassa on 6 kiloa per henkil�.

Kumlinge

2008-08-28T11:50:36Z

Kumlinge

Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva Kumlinge on eteenp�inpyrkiv� pieni kunta, johon kuuluvilla saarilla asuu n. 370 asukasta. Meren l�heisyys on k�sin kosketeltavaa miss� p�in kuntaa sitten liikkuukin; kunnan pinta-alasta 85 % on vett�. Ainutlaatuinen er�maaluonto on jatkuva inspiraation, virkistyksen ja ravinnon l�hde niin vakituisille asukkaille kuin vierailijoillekin.�

Elinkeinot

Suuri osa kunnan lukuisista pienyritt�jist� toimii palvelualoilla. Kumlingen suurimmat ty�nantajat ovat saaristoliikenne ja kunta. Monet toimivat merenkulkualalla. Ty�skentely useammalla alalla samanaikaisesti on yleist� ja antaa el�m��n vaihtelevaa sis�lt�� ja taloudellista turvaa useille kuntalaisille. Aiemmin t�rkeimm�t elinkeinot kalastuksen ja maanviljelyn parissa ovat menett�neet merkityst��n. T�n�p�iv�n� kunnassa toimii n. 15 maatilaa, joista yhdeks�n harjoittaa kotiel�intaloutta ja yksi on keskittynyt maidontuotantoon. Kalanviljelyn tuotantom��r�t ovat laskussa. Vesiymp�rist� luo kuitenkin elinkeinolle luonnolliset edellytykset, joten on syyt� uskoa, ett� kalanviljelyelinkeinoa voitaisiin kehitt�� edelleen. Telekommunikaatioyhteyksien kehitt�misen ansiosta mahdollisuudet tietotekniikkaan perustuvien elinkeinojen harjoittamiseen ovat parantunee mutta s�ilytt�� yh� merkityksens� virkistyksen ja ravinnon l�hteen�. Kalastus on mukava harrastus ja monille siit� tulee el�m�ntapa. Kalastuskortilla saat oikeuden laajoihin

Kyl�t

Bj�rn,Enklinge,Kumlinge,Seglinge�

Min� olen itse miel� Kumlingest� ett� se oli loppujen lopuksi hyv� paikka�

Kumlingess� oli satama ja siell� vedess� pystyi uimaan.Siell� oli my�s meduusoja.M�kit olivat aika pieni� mutta sinne mahtui 6 henkil��.Meid�n m�kiss� oli 4 heppulia.

Siell� oli my�s kioskiJ

�Kumlingen ja Enklingen saarilta l�ytyy postikonttori ja kunnassa on my�s apteekki. Kyl�kaupat toimivat Segligen, Kumlingen ja Enklingen kyliss� ja Kumlingessa on my�s Andelsbanken ja �landsbanken pankkien konttorit. Kumlingessa voidaan olla ylpeit� hyvin j�rjestetyn kirjaston kattavasta valikoimasta. Tenniskentt� ja pieni kuntosali sijaitsevat Kumlingen koululla.� Toimivien palvelujen ansiosta Kumlinge tarjoaa houkuttelevia asuinmahdollisuuksia. Peruskoulun sek� toimivan kunnallisen p�iv�hoidon ansiosta lapsiperheill� on eritt�in hyv�t edellytykset asua kunnassa. Kaikille lapsille j�rjestyy p�iv�hoitopaikka jopa lyhyell� varoitusajalla.��

hiihuu

Kastelholman linna ja v�h�n muutakin

2008-08-28T12:04:39Z

Kastelholman linna

Ensimm�inen maininta linnasta on maaliskuussa 1388 Margareetan sopimuksessa, Bo Jonsson Gripin perinn�st� Margareetalle. Puolta vuotta my�hemmin on kirje, jossa Turun linnan herra Jakob Abrahamsson valittaa Kastelholman voudille, Didrik Marskalkille kauppatavarasta, jonka Didrik oli takavarikoinut Gotlantilaisille kauppiailta.�Kastelholman linnan loistoaika oli 1400-luvulla ja 1500-luvulla.1500-luvun loppupuolella linna kuului Eerik XIV:n vihollisiin Stenbock-sukuun kuuluvalle entiselle Katariina-kuningattarelle. Vuonna 1599 Kaarle IX:n joukot valloittivat tykeill� linnan. Upseerit vietiin Turkuun mestattaviksi. Vuonna 1631 saatettiin linnan korjausty�t loppuun. Linna oli perusteellisesti rakennettu uudelleen ja vuonna 1634 Ahvenanmaa liitettiin l��niuudistuksessa Turun l��niin. Kastelholman linna menetti asemansa hallintokeskuksena kolme vuotta korjausten j�lkeen. 1600-luvun lopulta l�htien linnaa k�ytettiin vain vankilana. Linna paloi viimeisen kerran vuonna 1745 ja se hyl�ttiin vankilana lopullisesti 1770-luvulla, jolloin linnan kivi� k�ytettiin Vita Bj�rnin vankilan rakentamiseen.�Me k�vimme leirikoulussa Ahvenanmaalla. K�vimme silloin my�s Kastelholman linnassa. Jo kaukaa n�imme Kastelholman linnan. Linnasta ei saanut ottaa kivi� mukaan. Kun p��simme sis��n, opas alkoi kertoa linnan historiasta kuten Eerik� XIV:st� ja Katariina-kuningattaresta. Siell� oli kuulemma Kaarinan haamu etsim�ss� kadonneita p�yt�hopeita. Osa luokkalaisista heitti linnassa sijaitsevaan kaivoon kolikoita. Kiertelimme linnan eri paikoissa, kuten er��ss� huoneessa, jossa sai kokeilla erilaisia vanhanaikaisia hattuja. Linnassa oli my�s huoneita joissa oli eri henkil�ist� historiaa. Samassa huoneessa hattujen kanssa�oli my�s pieni haarniska, joka oli tarkoitettu ritarin pojalle. Kerrottiin, ett� kun ritarin pojalla oli syntym�p�iv�t saattoi pojan is� teett�� h�nelle haarniskan.

Vitabj�rn

K�vimme my�s vankilamuseossa nimelt� Vitabj�rn. Siell� oli vanhan ajan vankilakalusteita ja tavaroita, kuten peukkuruuvi. Museossa esiteltiin vankilahuoneita eri vuosisadoilta. Siell� oli pidetty oikeita vankeja. Viimeinen vanki oli ollut siell� n. 1980.�

��

Jan Karlg�rden

K�vimme Jan Karlsg�rdenin maatalossa.� Siell� oli er�s nainen joka esitteli meille taloa ja miten siell� oli asuttu. (Naisen sukua oli muuten asunut�Orivedell�.) Talojen l�hell� oli my�s muutama lammas. Osa oppilaista k�vi niit� silittelem�ss�.�Osa k�vi my�s ostamassa omatekoisia leipi�.��

��